Mikä lukukausimaksuissa on vikana?

Opiskelijapoliittisella rintamalla saatiin pieni myrsky vappubooliin menneellä viikolla, kun kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja Akseli Hakala halusi keskustella lukukausimaksuista yliopistoihin. Elinkeinoelämän keskusliittohan esitti niitä aiemmin.

Ei niin yllättäen, vasemmistolaiset opiskelijajärjestöt tyrmäsivät ajatuksen suorilta ja syyttivät kokoomusopiskelijoita rahavallan peesaamisesta.

Demariopiskelijoiden Niemi: Oikeisto irtaantunut todellisuudesta

Vasemmisto-opiskelijat: EK:n ja kokoomusopiskelijoiden lukukausimaksuhaikailut torpattava

Vappu meni ja Hakala perääntyi. Hän ilmoitti kokoomusopiskelijoiden vastustavan lukukausimaksuja itsensä tavoin, mutta haluavansa käydä keskustelua asiasta. Episodista tuli vallan suomalainen Nato-jäsenyyskeskustelu mieleen, onhan optioista puhuminen aina muodikasta.

--

Siinä ei ole tietenkään mitään uutta, että poliittiset opiskelijajärjestöt vastustavat lukukausimaksuja. Demariopiskelijoiden pitkän linjan uskottavuutta asiassa toki vahvistaa se, että opetusministeri Jukka Gustafssonin (sd) erityisavustajana puuhailee Aleksi Kalenius (ent. Henttonen), joka aikoinaan tuotti Kalevi Sorsa-säätiölle raportin, jossa suhtauduttiin varsin myönteisesti lukukausimaksuihin.

Minusta keskustelu lukukausimaksuista on tervetullutta. En juurikaan anna arvoa ajatukselle, että yliopisto-opiskelun pitäisi olla maksutonta. Akateeminen loppututkinto tuottaa lisäarvoa yksilölle ja nostaa hänen keskimääräistä tulotasoaan, joten olisi loogista, että yksilö sen myös kustantaisi.

Sinänsä lukukausimaksuja vastustavat teesit lienevät kaikille tuttuja. Käytännössähän kaikissa suomalaisissa eduskuntapuolueissa ollaan huolissaan luokkakierrosta ja halutaan, että jokaisella on mahdollisuus kouluttautua kykyjensä, eikä lompakkonsa paksuuden, mukaisesti.

Kun kaikki ovat niin suloisen yksimielisiä tavoitteesta, voitaisiinko sittenkin katsoa nykyjärjestelmän taustoihin: voidaanko nuo tavoitteet saavuttaa jollakin toisella tavalla?

Jos yhteiskunnallisena tavoitteena on taloudellisesti mahdollistaa opiskelu yliopistotasolla, eikö sitä voisi toteuttaa graduate tax -tyyppisellä sovelluksella, jossa lukukausimaksuihin annetaan niiden tasoa vastaava laina, joka maksetaan takaisin tuloverotuksen yhteydessä? Esimerkiksi toteutettuna siten että graduate taxia alettaisiin maksaa tietyn tulotason, kuten mediaanipalkan, ylittyessä.

Hyötypuoli tällaisesta mallinnuksesta olisi ainakin se, että suomalaisten yliopistojen tosiasiallinen autonomia kasvaisi. Todellisesta yliopistojen autonomiastahan on hankala puhua nykyisellään, kun yliopistojen rahoitus kuitenkin riippuu päivänpoliittisesta tilanteesta.

Vastaavasti jos mallinnus laajennettaisiin koskemaan kaikkia suomalaisten suorittamia yliopisto-opintoja e.g. Euroopassa, saataisiin kilpailua kirittämään yliopistojen laatutasoa. Samalla erilaisista taustoista tulevien mahdollisuus opiskella kykyjensä mukaan laajenisi. Kun muutenkin kilpailu on kansainvälistä, eikö myös kansallisten lähtökohtien pitäisi olla sitä?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän Enologi kuva
Aki Pulli

Sinänsä toimiva, mutta miksi se olisi vain yliopistokoulutuksessa? Käsittääkseni ammattikorkeakoulut ovat paljon turhempi julkisvarojen rahareikä kuin yliopistot, sillä niissä paljon työmarkkinoilla pätemätöntä koulutusta, jolla ei edes tutkimuksellista relevanssia. Sitä paitsi, miksi tuollainen toteutettaisiin ilman että samanlaista kustannusvastaavuutta muillekin yhteiskunnan sektoreille toteutettaisiin?

Käyttäjän SuperNinjaTurtle kuva
Tuomo Järvelä

Olet aivan oikeassa, mallin olisi syytä koskea kaikkea korkeakoulutusta.

Tässä yhteydessä olennaisinta oli kuitenkin yliopistojen osuus josta debattia käytiin. Ammattikorkeakouluja pitäisi käsitellä laajemmasta näkökulmasta: mikä niiden funktio tulisi korkeakoulujärjestelmässä olla jne.

Käyttäjän santalainenalena kuva
Alena Santalainen

No minä taas tässä vähän aikaa pohtinut, miksi emme voi pistää lukukausimaksut niille jotka eivät valmistuu ajoissa? Hyvin yksinkertaista ja toimiva, eikä tarvi valita epäoikeudenmukaisuudesta, eiks niin? ;)

Käyttäjän SuperNinjaTurtle kuva
Tuomo Järvelä

No se on vastaus eri kysymykseen. Se ei taida kuitenkaan parantaa laatua tai lisätä yliopistojen tosiasiallista autonomiaa.

Käyttäjän elinajamsa kuva
Elina Lappalainen

Pulli esitti minusta varsin hyviä pointteja.

Sen sijaan Santalaisen kanssa olen erimieltä. Tuollainen järjestelmä ei ole ollenkaan niin yksinkertainen kun annat ymmärtää. Toki valmistuminen mahdollisimman nopeaa olisi suotavaa, mutta tällä heikennettäisiin esim. opiskeliapoliitikassa mukana olevien asemaa, kuten myös niiden joille tulee terveydellisiä ongelmia, joko miele terveydellisiä tai fyysisiä. Tällä myös rokotettaisiin perheellisiä opiskelijoita (otetaan huomioon että keskimäärin kumminkin nuorempana lapsien tekeminen on yhteiskunnallisestikin kannattavampaa, riskittömämpää ja vähemmn työmarkkinoita kuormittavaa).

Toki myös työkokemuksen kartuttaminen opintojen aikana on monielle edellytys, että työllistyy valmistumisen jälkeen. Toisilta se toki onnistuu ilmankin ja toisilta yhtä aikaa. Silti kannattaa muistaa että opiskelijatkin saattavat elää varsin erilaisissa elämänvaiheissa opintojensa aikana. Toiset saattavat tehdä montaakin asiaa yhtä aikaa (opinnot, luottamustoimet, perhe + työ). Eikä minusta aktiivisesti toimivia tulisi sakottaa.

Käyttäjän Json kuva
Jani Jansson

"Akateeminen loppututkinto tuottaa lisäarvoa yksilölle ja nostaa hänen keskimääräistä tulotasoaan, joten olisi loogista, että yksilö sen myös kustantaisi."

Yksilöllä ei ole keskimääräistä tulotasoa koskaan. Yksilöllä on ainoastaan tietty tulotaso. Jos koulutus ei nosta yksilön tulotasoa, ei ole myöskään mielekästä siirtää tälle kyseiselle yksilölle siitä aiheutuneita kuluja.

Veromuotoisessa lukukausimaksussa on oma ideansa. Yksinkertaisimmillaan se lisättäisiin progressiiviseen verotukseen esim. jollakin kertoimella. Pitkään opiskelleilla kerroin voisi olla jopa käänteinen, mikäli tulotaso ei nousekkaan.

Perustutkinto-opiskelijalle ahkeruus on toki hyve, mutta mikäli opetus on epäkelpoa, ei ahkerinkaan opiskelija saa siitä hyötyä. Jatko-opiskelu sen sijaan on osallistumista tiedeyhteisön kehittämiseen, sitä tieteen "tekemistä" joka on koko akateemisen systeemin ydin.

Yliopiston tehtävä ei ole kouluttaa ihmisiä ammattiin, mutta sellainen koulutus joka antaa paremmat valmiudet toimia jossain ammatissa on tietenkin arvokkaampaa kuin vastaava tasokas koulutus joka ei tätä mahdollista.

Jos korkeakoulutetuille ei löydy töitä, ei vika ole välttämättä yliopistossa vaan elinkeinoelämässä, joka on lyhytjänteinen, kömpelö ja joustamaton.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Fiskaalisista syistä lukukausimaksut ovat kansainvälisesti ennemmin sääntö kuin poikkeus, mutta julkisista varoista rahoitettava korkeakoulutus toisaalta keskittyy maihin, jotka ovat kansainvälisessä taloudessa menestyneet poikkeuksellisen hyvin ja joissa myös luokkaerot ovat vähäisempiä.

Jos lukee läksynsä huolella ja hakee Internetistä tietoa etenkin Yhdysvaltain lukukausimaksujärjestelmästä, huomaa, että talouskriisin myötä keskustellaan entistä enemmän sen aiheuttamista ongelmista, kun opintoveloista tulee joidenkin osavaltioiden budjeteissa näkyviä ja tuntuvia luottotappioita. Ison-Britannian lukukausimaksujärjestelmällä on suuria riskejä rappeutua samantapaiseksi kuin Yhdysvaltain järjestelmä on ja nykyinen mahdollisuus lykätä maksamista tuloista riippuen valmistumisen jälkeiselle ajalle poistunee kestämättömänä.

Lukukausimaksujen pohjimmainen taloustieteellinen ongelma on sama kuin pikavipeissä ja subprime-asuntolainoissa, eli tuotetta tai palvelua myydään sellaiselle täysi-ikäiselle asiakaskunnalle, jolla ei lähtökohtaisesti ole varaa sitä itse maksaa. Yleensä tällaiset skeemat, kuten aivan liian monet muutkin nykyiset markkinamekanismit, toimivat petollisen hyvin nousukausina ja pettävät pahasti laskukauden tullessa.

Omassa blogissani on lukukausimaksuasiaa varsin paljon:

http://mikkonummelin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/asia...

Käyttäjän SuperNinjaTurtle kuva
Tuomo Järvelä

Riippuu toteutuksesta. Käytännössä graduate tax-pohjaisen mallin vastuut valtiolle eivät ole sen kummemmat kuin täysrahoitteisenkaan mallin, jollei sitä poliittisesti vesitettäisi. Toisessa velkaa, toisessa vastuita.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Jos maisteriveromallia vertaa progressiiviseen verotusmalliin, niissä on keskenään hyvin samantapainen idea, mutta jälkimmäinen on huomattavasti tehokkaampi. Maisterivero voidaan nimittäin näitä kahta verrattaessa mieltää "koulutuksen haittaveroksi", minkä useimmat tajuavat järjettömäksi konseptiksi sen kannalta, että ihmiset haluavat panostaa opiskeluillaan pääsyä työelämään, tehden sen eteen merkittäviä taloudellisia uhrauksia ja riskinottoja jo ilman lukukausimaksujenkaan taakkaa.

Tässä kommentissani on asiasta tarkemmin:

http://mikkonummelin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1046...

Maisteriverokonseptit myös "vesittyvät" helposti, koska niistä tulee yliopistoille ja yhdeiskunnalle liiketaloudellisia paineita ottaa seuraavat kaksi askelta:

(1) Varakkaat pääsevät vapautumaan maisteriverosta, kun maksavat koulutuskustannuksensa heti (engl. "upfront payment"). Tästä seuraa kuitenkin myöhempää työelämää ajatellen taas sama ikävä tilanne, jossa rikkaiden prosentuaaliset verot ja veroluontoiset maksut ovat köyhää keveämmät.

(2) Mahdollisuudet maksaa lukukausimaksuja jälkeenpäin "maisteriverona" rajataan vain niihin, jotka voivat osoittaa, etteivät heidän omat tulonsa, oma varallisuutensa, vanhempien tulot tai vanhempien varallisuus muuten riittäisi maksamaan heti. Tämä on sitä amerikkalaista meininkiä! Erityisiä paineita tämän askeleen ottamiseen on jo nyt Isossa-Britanniassa lähivuosina, koska nykyisessä jälkikäteisessä maksumallissa valtio joutuu olemaan melkoisena välitakuumiehenä lukukausimaksujen tilittymisessä yliopistoille. Yliopistojen hallituksilla ei saisi olla vapaata piikkiä tässä asiassa.

Käyttäjän SuperNinjaTurtle kuva
Tuomo Järvelä

Toki niissä on samantyyppinen loppuratkaisu. Ensimmäisessä kuitenkin yliopistoilla on insentiivi kilpailla opiskelijoista ja kehittää opetuksen laatua. Miten sellainen jälkimmäiseen saadaan tuotettua? Ideoita?

Huomaatko etukäteismaksun osalta, ettei siinä kontrafaktuaalisessa tilanteessa mikään muutu varallisuuserojen osalta. Se nyt vain kiertää toisella tavalla. Asiantila ei nykytilanteesta siis mitenkään heikkene.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

TJ: " Huomaatko etukäteismaksun osalta, ettei siinä kontrafaktuaalisessa tilanteessa mikään muutu varallisuuserojen osalta. Se nyt vain kiertää toisella tavalla. Asiantila ei nykytilanteesta siis mitenkään heikkene. "

En huomaa tällaista asiaa edelleenkään, etenkään kun on odotettavissa, että etukäteismaksussa olisi maisteriverovelvoitteeseen nähden ilmeisesti keskimääräistä korko- ja inflaatiotasoa parempi diskonttauskerroin.

Syy on seuraava: kun valtio on penseä toimimaan välimiehenä ja painostaa yliopistoja omaehtoiseen rahanhankintaan, niin yliopistot ottavat todennäköisesti jo akuutteihin rahantarpeisiinsa mieluummin "vähän" rahaa luotettavasti ja heti kuin "paljon" rahaa epävarmassa tulevaisuudessa vuosikymmenten aikajänteellä.

Käyttäjän SuperNinjaTurtle kuva
Tuomo Järvelä

Esitetyssä mallissa tilanne ei eroa yliopistojen kannalta suhteessa tavalliseen lukukausimaksujärjestelmään, koska nehän saavat rahansa samantein, eivät vuosikymmenten saatossa. Sellaisen järjestelmän luominen, jossa nämä maksettaisiin takautuvasti ei olisi loogista, mikäli tavoitellaan edellä mainittuja hyötyjä.

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen

Hyvin kirjoitettu avaus Järvelältä, kuten tavallista. Kirjoitin nyt aiheesta itsekin, koska tämä teema on ollut viime aikoina esillä ja olen itsekin keskusteluun osallistunut.

Jaakko Pyykkölä

Miksi vain yliopistoihin? Eivätkös liberaalit kannata yksityistämistä ja for-profit ajattelua kaikilla elämän osa-alueilla?

Ala-asteista liikelaitoksia! Köyhät kouluttakoot kakaransa kotonaan.

Toimituksen poiminnat