Negatiivista tukivalvontaa

Kokoomusnuori Mika Kukkonen kirjoitti blogissaan opintotuen vuositulorajojen ongelmista ja esitti niihin 10% korotusta. Kannatettava ajatus, mutta hienosäätö vuositulorajoihin ei poista tulorajoihin liittyvää kannustinloukkua tai sitä ongelmaa, mikä syntyy opintotuen takaisinperinnästä könttänä.

Kansaneläkelaitoksen kanssa opiskelija voi varmasti neuvotella maksuaikataulusta, mutta tämä synnyttää aivan turhia kuluja veronmaksajille.

Jos järjestelmästä halutaan taloudellisesti tehokkaampi ja vähemmän veronmaksajien rahoja tuhlaava, voidaan se tehdä parilla yksinkertaisella muutoksella.

Ongelmat voidaan korjata muuttamalla opintotuki negatiivisen tuloveron muotoon jolloin palkkatulot ja opintotuki pelaisivat saumattomasti yhteen. Negatiivinen tulovero on perustulon variantti, jossa verojärjestelmä automaattisesti maksaa perusturvaetuuden tulotietojen perusteella ja jolloin työnteko on aina kannattavaa, koska jokaisesta ansaitusta eurosta jää jotain käteen.

Hyvä puoli muutoksessa olisi sekin, että samalla nähtäisiin myös mitä käyttäytymisvaikutuksia perustulolla olisi saavutettavissa: lisääkö se työntekoa ja yrittämistä kuten perustulon puolustajat usein olettavat.

Toinen vaihtoehto olisi luoda tulovalvonnan sijaan erillinen opiskelijan verokortti. Toisin sanoen opintotuen takaisinperintä muutettaisiin veroksi - kaikkia tulorajojen ylittäviä palkkatuloja verotettaisiin samalla veroprosentilla ja opintoraha samalla vapautettaisiin verosta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän kolhi kuva
Jaakko Kölhi

Kaikkein yksinkertaisin, järkevin ja oikeudenmukaisin ratkaisu on tietenkin poistaa tulorajat.

Toisin kuin moni muu tuki ja avustus, opintotuki ei ole vastikkeetonta. Sitä vastaan pitää todistetusti suorittaa opintoja, tarkemmin 5 opintopisteen keskimääräistä kuukausivauhtia.

Mikäli ihminen edistyy opinnoissaan, on hän oikeutettu opintotukeen. Se, mitä hän puuhailee ylijäävällä ajalla, ei kuulu KELAlle. Joku voi käyttää vapaa-aikaansa ansaitsemiseen, josta maksaa sitten normaalit verot, eikä muuta.

Käyttäjän SuperNinjaTurtle kuva
Tuomo Järvelä

Eli opintotuki muutettaisiin opintopalkaksi? Poliittisesti malli ei liene realistinen, mutta on sitä ainakin keskustassa esitetty. Kaatui jopa siellä, vaikka keskusta on vihreiden ohella opintotukimyönteisin puolue.

Kannattaa myös huomata, että tulorajat koskevat myös ammattiin ja vapaan sivistystyön oppilaitoksissa opiskelevia.

Mutta onhan sitä yksinkertaisempiakin malleja. Esimerkiksi jokaiselle nuorelle voitaisiin tallettaa 27500 euroa opintotilille, josta korkeakouluopiskelija saisi nostaa €500 edistyessään 5 opintopisteen verran ja opiskelun edetessä vähän verkkaisemmin, saisi nostaa enemmän.

Opintolainajärjestelmä voitaisiin myös toteuttaa graduate tax-tyyppisellä mallilla jossa laina maksetaan veroina takaisin ja lisäveronmaksu alkaa kun saavuttaa tietyn tulotason.

Jos molemmat edellämainitut toteutettaisiin fiksusti ei työnteollekaan olisi niin paljon tarvetta.

Käyttäjän kolhi kuva
Jaakko Kölhi

Kaikki ihan hyviä ideoita.

Onhan tuo opintotuki käytännössä opintopalkkaa, ainoana rajoitteena melko korkeat tulorajat. Jos noita tulorajoja vielä vähän hivutettaisiin ylöspäin, vaikka 15 000 vuodessa, sitten suurimmalla osalla ei olisi näitä tuen takaisin maksamisia (joiden vuoksi monet joutuvat nykyään ottamaan sitten pikavippejä, sairas systeemi).

Itse olisin varauksella valmis sitomaan opintotuen opintolainaan. Eli jos nostat tukea, pitää nostaa myös lainaa. Pakkolainan määrä ei kuitenkaan olisi liian suuri. Sen päälle voisi halutessaan ottaa enemmän lainaa, mikäli kokee sen tarpeelliseksi. Nykyäänhän moni osittain perusteettomasti pelkää lainaa niin, että on mieluummin töissä kuin senttiäkään velkaa.

Oman alan työkokemuksen hankkiminen opintojen aikana on tärkeä ja hyvä asia. Kaupan kassoilla työskentelemisen voisi kuitenkin jättää niille, joilla ei ole muita töitä lainkaan.

Perustulo kaikille, jolloin työttömät tulevat opiskelijoiden kanssa samalle viivalle mitä tulee osa-aikaisiin ja määrä-aikaisiin hommiin. Tämän jälkeen tilanne tulee tasoittumaan. Nykyäänhän opiskelijoille on ollut - joustavuutensa takia - niin helppo löytää töitä, että on tuntunut varmasti tyhmältä olla niitä ottamatta.

Käyttäjän SuperNinjaTurtle kuva
Tuomo Järvelä Vastaus kommenttiin #3

Olen aina pitänyt perustulon ajatuksesta kokonaisratkaisuna, ja kannattanut sen variaationa negatiivista tuloveroa (esim. täällä). Siinä sivussa olen ollut kirjoittamassa paria asiaa sivuavaa raporttiakin (esim. tätä), sen muunnelmista on tullut kirjoitettua jokunen puoluekokousaloitekin ja tullut käytyä valtava määrä poliittisia keskusteluja. Jokainen näistä on tuonut lisää näkökulmia siihen.

Ehkä juuri siksi suhtaudun vähän skeptisesti siihen, että kannattaisiko mallia ottaa käyttöön ilman jonkinlaista kokeilua. Perustulon osalta on paljon avoimia kysymyksiä, joihin ei ole esitetty kovin tyydyttäviä vastauksia. Opintotukeen sovellettuna se olisi aika ongelmatonta, olettaen että tekniset ja hallinnolliset esteet saataisiin ylitettyä.

Käyttäjän mikakukkonen kuva
Mika Kukkonen

Vaikka ehdotinkin vuositulorajojen nostoa, niin totesin myös ettei se poista itse ongelmaa. Syy miksi ilmaisin itseni noin oli, että pidin sitä keinoa realistisimpana ja nopeimpana vaihtoehtona edes jotenkin vaikuttaa työskentelevien opiskelijoiden ongelmiin nopeasti ylittyvistä tulorajoista.

Eipä tällä erää muuta. Pohtimisen arvoisia ideoita näyttää myös sinulta löytyvän.

Käyttäjän SuperNinjaTurtle kuva
Tuomo Järvelä

Ajankohtaisena ratkaisuna tulorajojen nosto on fiksu ajatus. Järjestelmää olisi kuitenkin sen ohella syytä kehittää siten, että byrokratia ei estäisi lainkaan työntekoa.

Toimituksen poiminnat