*

Tuomo Järvelä

Terhon tasavalta

Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sampo Terhon johtama työryhmä piti maanantaina tilaisuuden, jossa esiteltiin vaihtoehtoisia ratkaisumalleja valtion budjettivajeen taltuttamiseen. Esittelytilaisuudessa käytiin läpi työryhmän työtä, ja siitä tehty raportti julkistettiin verkossa keskiviikkona. Johdannossa todetaan, että jotain tarttis tehä, että vältytään Kreikan tieltä.

--

Raportissa on joitakin sopeuttamistoimia, kuten arvonlisäverokantojen tarkistaminen, jotka eivät varsinaisesti poikkea aseveliakselin poliittisesta tahdosta. Paperissa esitetään sanomalehtien, ruuan, ravintolapalveluiden ja lääkkeiden alennettujen arvonlisäverokantojen nostoa.

Poliittisessa vasemmistossa ollaan perinteisesti oltu penseitä yleisen arvonlisäverokannan nostamiselle, koska se on tasavero, eikä ota huomioon henkilön tulotasoa. Työryhmän esitykseen kuuluu verokannan noston kompensoiminen vähävaraisille, mutta tarkkoja toimia ei ole mainittu.

Raportissa mainitaan Kelan lääkekorvausjärjestelmän kehittäminen, joka on myöskin Kataisen I hallituksen ohjelmassa. Koska asiaa ei tarkemmin käsitellä, oletan että tällä viitataan ideaan, että lääkekorvaustasoja ja lääkekorvauskattoa alennetaan. Tällöin lääkekorvausjärjestelmän hyödyt kohdentuisivat paremmin kroonisesti sairaille, eikä niitä roiskittaisi sinne ja tänne.

Rakenteellisena muutoksena esitetään, että arvonlisäverokantovelvollisen liiketoiminnan alaraja nostettaisiin nykyisestä 8500 eurosta 35 000 euroon ja huojennusalueen katto 22 500 eurosta 50 000 euroon. Tämä kannustaisi yrittäjyyteen. Esitys ei poikkea keskustan ja kokoomuksen tavoitteista, joten se olisi kolmen porvaripuolueen hallituksessa toteuttamiskelpoinen sellaisenaan.

--

Leimallisesti perussuomalaisina esityksinä mainitaan kehitysyhteistyön valtiollisen rahoituksen lähes täydellistä lakkauttamista ja Ahvenanmaan tulonsiirtojen leikkaamista lähes 200 miljoonalla eurolla. Molemmat ovat poliittisesti epärealistisia esityksiä.

Kehitysyhteistyövarojen osittainen leikkaus ja kansalaisrahoituksen kehittäminen voitaisiin toki toteuttaa yhdistystilimallilla, jota aiempi puolueosastoni esitti kaksi vuotta sitten ja joka sisältyy sovelletusti keskustanuorten talouspoliittiseen ohjelmaan. Esitys mallista löytyy täältä.

Ahvenanmaan rahoituksen leikkaaminen 200 miljoonalla taas on populistinen esitys, jonka luvut perustuvat ilmeisesti lehtitietoihin. Maakunnan vastuulla on tehtäviä, joita mannermaalla valtio hoitaa, joten Ahvenanmaan tulonsiirtoja ei voida suoraan vertailla muihin maakuntiin.

Ahvenanmaan tulo- ja menosuhdetta on perussuomalaisissa aiemmin selvitetty mm. Maria Tolppasen kirjallisella kysymyksellä valtiovarainministeri Jutta Urpilaiselle (sd). Vastaus löytyy täältä. Luvuista voi päätellä, että esitetty leikkaus johtaisi siihen, että Ahvenanmaasta tulisi minarkia palveluiltaan, verotuksen säilyessä nykyisenä. Ehkä toimivaa, jos idea on kannustaa Åland itsenäiseksi valtioksi.

Looginen jatke yhden maakunnan tukileikkaukselle olisi yleinen aluetulonsiirtojen kirvesmallin leikkaus nettosaajilta kuten Lapilta ja Kainuulta, joiden saama aluetulonsiirtojen suuruus perustuu raskaaseen seniorihuoltosuhteeseen ja vastaaviin demografiasta johtuviin rasitteisiin.

--

Työryhmän radikaalein ja pohjoismaista hyvinvointimallia pisimmälle kyseenalaistava esitys on lukukausimaksujen käyttöönotto kaikille yliopisto-opiskelijoille. Kyseessä ei olisi varsinaisesti suora lukukausimaksu, koska sitä vastaava valtiolaina myönnettäisiin opiskelijoille. Ajatuksen pohjana oleva incontigent loan-mallista sovellettu järjestelmä on käytössä Australiassa, Iso-Britanniassa ja Uudessa-Seelannissa. Mallia käsitellään myös Kalevi Sorsa-säätiön raportissa vuodelta 2008. Sen on kirjoittanut opetusministeri Jukka Gustafssonin (sd) erityisavustaja VTM Aleksi Henttonen (nyk. Kalenius).

Sovellus tuottaisi työryhmän mielestä 200 miljoonaa lukukausimaksujen ollessa 2000-2500 euroa. Tuottoarvio perustuu taustaoletuksiin, että mallin ohessa toteutettava tutkintouudistus ja maksut yhdistelmänä vähentäisivät opiskelijamääriä 80-100 000 nykyisestä n. 170 000 opiskelijasta ja samalla keskimääräinen opiskeluaika lyhenisi 1,5 vuodella. Laskelmassa ei ole huomioitu järjestelmän pääoma- ja hallinnointikustannuksia, tappioita tai dynaamisia vaikutuksia. Laskelma on siis kelvoton.

Epäselväksi jää, miksi lukukausimaksu ei koskisi lainkaan ammattikorkeakouluopiskelijoita, jotka myös suorittavat korkeakoulututkintoa. Onko medianomin opinnot terholaisessa katsannossa siis kansantaloudellisesti hyödyllisempiä kuin esimerkiksi diplomi-insinöörin tai lääkärin?

--

Terhon työryhmäraportissa on ainesta uudeksi työreformiksi, joskin Atlantin pohjaan sitä tuskin kaivataan muissa puolueissa, pikemminkin omassa porukassa. Raportti on ensimmäinen selkeä esitys siitä, minkälaista Suomea perussuomalaisten oikeistosiivessä halutaan rakentaa. Jos tämä on puolueen tulevaisuus tai sellaiseksi muodostuu, on Ankkalinnaan tuotu huollettavaksi neljäs veljenpoika.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän SeppoHonkanen kuva
Seppo Honkanen

Hyvä kirjoitus. Älä lannistu. US-blogilla kommentteja tulee sitä vähemmän mitä fiksummasta kirjoituksesta on kysymys.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Itse asiassa asia keskusteltiin suunnilleen puhki jo heti Terhon työryhmän tuotoksen jälkeen avatuissa noin 5-10 aihetta koskevassa blogikirjoituksessa, joista ensimmäinen taisi olla minun.

Käyttäjän SuperNinjaTurtle kuva
Tuomo Järvelä

Kiitos Sepolle. Mikko, luin blogisi tuoreeltaan kun julkaisit sen. En kuitenkaan ole huomannut, että Puheenvuorossa olisi kirjoitettu raportin perustalta juurikaan blogeja. Sehän ei ollut saatavilla ennenkuin eilen aamulla, jolloin se ilmestyi verkkoon PDF:nä. Sitä ennen kommentoitiin uutisointia. Älä ymmärrä väärin, blogikirjoituksesi oli osuva.

Jari Niemi

Tuo on kyllä niiiin totta kuin olla voi!

Käyttäjän SuperNinjaTurtle kuva
Tuomo Järvelä

On siellä itseasiassa tämän blogin jälkeenkin blogaus joka käsittelee asiaa ja on näköjään nostoissa. Raportti oli kyllä jäänyt kirjoittajalta lukematta.

Käyttäjän heikkikolehmainen kuva
Heikki Kolehmainen

Näyttää siltä, että perussuomalaisetkin "suvaitsevat" monenkirjavia näkemyksiä, jolloin poliittinen vääntö tapahtuu puolueissa eikä puolueiden välillä. Samalla tullaan hallituskelpoisiksi koaliitiosta riippumatta. Valitettavasti näin ei päästä eteenpäin, vaan uudistusten vesittämiselle löytyy aina riittävästi määrä "kannatuspohjaa." Olisihan se mukava äänestäessään tietää, minkälaiselle polittikalle äänensä antaa, mutta suomalaiset eivät tunnu olevan tästä kovin kiinnostuneita. Poliittisen eliitin piiri pieni pöyrii ja kansalaiset pärjäävät paisuvan sääntelyn alla, miten parhaaksi näkevät.

Listavaali, kiitos.

Umayya kirjoituksesi oli osuva - sait syötetilaajan.

Käyttäjän SuperNinjaTurtle kuva
Tuomo Järvelä

Ehkä perussuomalaisetkin saavat perustettua jonkinlaisen think tankin, jonka varjosta voidaan reformeja esittää. Se on ollut perinteisesti hyvä idea, jotta voi koepalloilla ajatuksilla vapaammin. Mukava kuulla, että pidit edellisestä :)

Toimituksen poiminnat