Negatiivinen tulovero on ratkaisu

Kokoomuksen jäsentenvälinen perustulokeskustelu ryöpsähti valloilleen tänään. Kansanedustajat Lasse Männistö ja Jaana Pelkonen vaikuttavat tarkastelevan asiaa kovin erilaisista, mutta yhtälailla ymmärrettävistä lähtökohdista.

Olen aivan samaa mieltä Pelkosen kanssa siitä, että terveen ja toimintakykyisen täysi-ikäisen kansalaisen on ansaittava elantonsa lähtökohtaisesti itse. Tämän perusperiaatteen päällehän on rakennettu pitkälti toimeentuloturvammekin, joka pyrkii turvaamaan toimeentulon sellaisissa tilanteissa kun ihminen ei itse siihen kykene. Asia ilmaistaan perustuslaissamme seuraavasti:

Suomen perustuslaki, 2. luku, 19 § Oikeus sosiaaliturvaan

Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella.

Yhtälailla yhdyn Pelkosen kantaan siinä, että työntekemisen on oltava kannattavampaa kuin tuilla elämisen. Samasta asiasta kansanedustaja Männistökin on huolissaan. Tätä vasten on loogista, että meillä on järjestelmiä kuten työttömyysturvaan liitetty sovittelu, jolloin työtä voi ottaa vastaan ja jokaista ansaittua 2 euroa kohden 1 euro leikkaantuu työttömyysturvasta pois. Pelkästään tätä järjestelmää kehittämällä voitaisiin päästä joihinkin perustulomallien laskennallisista hyödyistä.

Edellämainitun periaatteen laajentaminen kaikkeen perusturvaan on vastaus kysymykseen onko perustulossa sittenkin jotain ideaa. Kannatan itse varianttina negatiivista tuloveroa, koska siinä ideologinen pohja lähtee perinteisestä näkökulmasta. Ensiksi pitää yrittää tienata elantonsa itse, mutta sen epäonnistuessa valtio turvaa ihmiselle välttämättömät elämän perustarpeet.

Se keskeinen huolenaihe, josta vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Andersson kantaa omassa kirjoituksessaan kuormaa on, että paperisodassa moni ihminen lannistuu, kun töiden ja perusturvan yhteensovittaminen on hankalaa ja saattaa estää työn vastaanottamista. Ei kaikissa tilanteissa ole mahdollista löytää kokopäivätöitä. Tämän byrokratiakitkaa vähentäisi joustavammat ratkaisumallit.

Negatiivinen tulovero on vastaus siihen, miten byrokratiakitkasta johtuvaa hyödyn optimointia voidaan helpottaa. Kun ihminen tietää efektiivisen marginaaliveronsa eli tietää paljonko työnteko lisää makkaraa leivän päälle, hänellä on selkeä kannustin tehdä töitä aina. Ihan vastaavasti nupullaan olevaa, mutta toistaiseksi kannattamatonta, pienyritystoimintaa voi jatkaa ja katsoa toimiiko oma idea. Olennaista järjestelmässä on, että ihmiselle on aina kannattavampaa tehdä kuin olla jouten.

Negatiivinen tulovero voisi toimia esimerkiksi 50% veroleikkurilla. Kuvitteellinen esimerkkitapaus:

Yksinelävä Santtu saa 800 euroa negatiivisena tuloverona (perusosa + asumisosuus), ja ansaitsee 400 euroa jakamalla lehtiä viikonloppuaamuisin. Pitkän raittiusliikekriittisyyden seurauksena Santulla on haasteellista saada kokopäiväistä työtä. Käteen Santtu saa 1000 euroa, eli 5-tuntisista aamuista jää käteen 200 euroa lisäämään metvurstia leivän päälle. Tämä ilman lomakkeiden täyttöä ja pelkoa, että työttömyysturvan maksatus viivästyy kuten 2000-luvun alussa saattoi joskus käydä.

Siinä missä perustulo maksettaisiin kaikille ja verotettaisiin pois niiltä, joiden yrittäjä-, eläke- ja työtulot ovat riittävät, niin negatiivinen tulovero maksettaisiin vain tarpeessa oleville aivan kuten nykyisetkin sosiaaliturvan minimietuudet. Toisin sanoen, negatiivinen tulovero ei siis muuttaisi nykyjärjestelmän lähtökohtaa. Työ ja yrittäjyys ensin ja jos homma ei skulaa, valtio jeesaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Jouni Valkonen

Negatiivinen tulovero on sama asia kuin perustulokin kansalaisen näkökulmasta. Ero on kuitenkin hallinnollinen, eli negatiivisessa tuloverossa maksetaan käteistä vain silloin kun veroprosentti jää negatiiviseksi. Tämän puolesta perustulo on byrokraattisesti kevyempi järjestelmä, vaikka siinä liikutellaankin suurempia summia rahaa verohallinnon kautta.

Nykyään kun tasaverotus voidaan automatisoida, niin en usko että ero byrokratiassa on enää merkittävä. Joten voi olla edullisempaa pitää veroprosentti matalana ja maksaa perustulo vain sitä tarvitseville käteisellä. Yhteiskunnan bruttoveroprosentin pitäminen pienenä voi olla edullista, vaikka noin muutoin kansantaloudelle nettoveroprosentti perustulossa on aina nolla, koska negatiivisia veroja maksetaan aina yhtä paljon kuin positiivisia veroja kerätään.

Perustuloa/negatiivista tuloveroa voidaan kehittää vielä ajatuksenaa enemmän Jaanan mieleen, jos osa perustulosta maksetaan käteisenä ja osa veronpalautuksena. Eli kaikille maksetaan vuodessa 12×700=8400 euroa perustuloa, mutta tämän lisäksi, jos henkilö maksaa veroa enemmän kuin 12×350=4200 euroa, niin hän saisi enintään 350 euron veronpalautuksen kuukausittain perustulon päälle ja se maksettaisiin seuraavan kuukauden perustulon yhteydessä. Vastaavasti jos hän maksaisi 100 euroa veroa, niin saisi 100 euron veronpalautuksen.

Näin perustulo olisi työtä tekeville / työkyvyttömyyseläkettä saaville 1050 euroa, mutta (osa-aika)työhaluttomille perustulo olisi vain 700 euroa. Sitten Jaana voisi eduskunnassa äänestää, että käteisosaa laskettaisiin 600 euroon ja veronpalautusosaa nostettaisiin 450 euroon.

Tämän etu olisi siis se, että perustulon markkinataloutta elvyttävä ja kotimarkkinoiden kysyntää lisäävä vaikutus saataisiin paljon suuremmaksi, mutta samalla meidän ei tarvitsisi huolehtia siitä vähentäisikö suhteellisen korkea perustulo työhaluja, koska perustulon saaminen täysimääräisenä olisi sidottuna ansiotulojen saamiseen.

Voimme edellyttää jokaiselta työkykyiseltä sen verran työpanosta että hän maksaa 4200 euroa veroa, jotta siis olisi oikeutettu perustulon saamiseksi täysimääräisenä. Tämän verran mielekästä työtä on tarjolla kaikille alle 75-vuotiaille, joten sitä voidaan vaatia ja jos siitä kieltäytyy, niin joutuu elämään kapeammalla leivällä tai muuttamaan halvempaan asuntoon.

Käyttäjän SuperNinjaTurtle kuva
Tuomo Järvelä

"Yhteiskunnan bruttoveroprosentin pitäminen pienenä voi olla edullista, vaikka noin muutoin kansantaloudelle nettoveroprosentti perustulossa on aina nolla, koska negatiivisia veroja maksetaan aina yhtä paljon kuin positiivisia veroja kerätään."

Yleensä on niin, ettei perustulo- tai negatiivisen tuloveromallien ole tarkoitus niinkään uusia tulonjakoa, vaan yksinkertaistaa toimeentuloturvajärjestelmää.

Jouni Valkonen

Itseasiassa sosiaaliturvan tarkoitus olla monimutkainen on siinä, että voidaan palkata valtion virkamiehiä. Tämä perustuu Keynesin oppeihin, jonka mukaan tulonjakoa voidaan tasata verottamalla palkkatuloja ja palkkaamalla keskiluokkaisia virkamiehiä, joilla on korkea ostovoima.

Sosiaaliturvan ajatus ei siis ole tasata tuloeroja antamalla köyhille, vaan pääosa tuloerojen tasauksesta tapahtuu Keynesin talouspolitiikassa palkkaamalla virkamiehiä. Tällöin saadaan kansalaisten mediaaniset tulot optimoitua ja markkinatalous toimii silloin optimaalisesti kun mediaaniset tulot ovat mahdollisimman korkeita.

On selvää, että tämä Keynesiläisyys ei ole enää muodissa ja nyt alamme näkemään tämän hintaa, kun työmarkkinoiden rakenne muuttuu. Vanhoista tottumuksista on kuitenkin vaikea päästä eroon, kun ihmiset eivät enää muista miksi ne on alunperin edes luotu, koska järjestelmän luoneet ovat jo kuolleet.

Perustuloahan esitettiin 30-luvun alussa vastaukseksi lamaan, mutta sitten tuli Keynesin talouspolitiikka ja New Deal ja perustulo ajatuksena vaipui unholaan pitkäksi aikaan.

Perustulo on parempi markkintalouden ostovoiman oikeudenmukaisena tasaajana kuin Keynesismi, koska siinä ei tarvitse sitoa niin paljon koulutettua ja motivoitunutta työvoimaa tuottamattoman byrokratian pyörittämiseen.

* * *

Mutta kenties sinua hämää se, että Suomessa maksetaan ensin 21 prosenttia työeläkemaksuja ja sitten 19 prosenttia kunnallisveroa, näitä maksavat kaikki ansiotuloja saavat. Tämä siis tarkoittaa käytännössä, jos 30 prosentin pääomatulot huomioidaan, että Suomessa voimakkaasti regressiivinen verotus, koska keskituloisilla kokonaisveroprosentti on yli 60 prosenttia, kun taas Erkolla se on alle 30 prosenttia.

Näin kaikki perustulo- / negatiivinen tulovero- / tasaveromallit, tekevät verotuksesta älyttömän paljon progressiivisemman. Pelkkä normaali flat tax, tekisi myös verotuksesta älyttömän paljon progressiivisempaa ja tämä uusisi valtavasti tulonjakoa.

Lienee kuitenkin paksuin yhteiskunnallinen vale, minkä poliitikot ovat onnistuneet kansalle ja keskiluokalle syöttämään, että Suomessa olisi progressiivinen verotus. Jopa Yhdysvalloissa, Venäjällä ja Eestissä on enemmän progressiivinen verotus kuin Suomessa!

Käyttäjän akisuihkonen kuva
Aki Suihkonen

Perustulo ei "elvytä" vaan orjuuttaa. Perustulomalli on katteeton lupaus toteuttaa jälleen kerran sama vanha "jokaiselle tarpeitten mukaan, kultakin kykyjensä mukaan" -- suurille massoille huoleton elämä ilman omaa panostusta ja ilman työnteon välttämättömyyttä.

Rahataloudellisesti tietenkin *kaikki* on neutraalia. Ostipa vuorineuvoksen rouva 20 eurolla designtiskirätin tai ostipa yksinhuoltaja 20 eurolla viikon ruoat -- se on kustannusneutraalia. Sillä ei ole vaikutusta BKT:hen.

Joten joudumme palaamaan perustulomallin kannattajien todelliseen tavoitteeseen: tulojen tasaukseen. He jollain tapaa varmasti toivovat, että perustulo mahdollistaisi jokaiselle vuorineuvoksen rouvan elämän, mutta koska perustulo on sosialismia, se toisi jokaiselle enintään tuon köyhän yksinhuoltajan tulotason.

Sosialismin aste on yhtä kuin kansakunnan kurjuus. Jotkut näennäisesti hyvinvoivat kansat joilla on suuri veroaste, eivät kuitenkaan aloittaneet sosialismilla. Ja niiden taloudet sallivat joidenkin yritysten kasvaa ja tuottaa niin suuri osa kokonaistuotannosta, että jotkut ihmiset ajattelivat, että kyseiset yritykset tarvitsevat suojaa "markkinoilta" tai aloittelevia kilpailijoita vastaan -- ja niin syntyi mahdollisesti yksi syy vastustaa tuloeroja.

Käyttäjän SuperNinjaTurtle kuva
Tuomo Järvelä

En minä Marxia perustuloon nyt sotkisi.

Syyperusteinen sosiaaliturvamalli lähtee mainitsemastasi premissistä liikkeelle. Kun se yhdistetään progressiiviseen verotukseen, niin siinä on mainitsemasi yleispiirteet, jossa hetkiX otetaan, hetkiY annetaan.

Perustulomallit hylkäävät tämän vähäisenkin tilanneriippuvaisuuden toimeentuloturvasta ja siten efektiivisesti keskussuunnittelun.

On toki hyvä kysymys, kuinka loogista on kierrättää omia rahoja valtion kautta kun voisi säästääkin, mutta se on toinen keskustelu.

R. Tyyne Kuusela

" Perustulo ei "elvytä" vaan orjuuttaa. Perustulomalli on katteeton lupaus toteuttaa jälleen kerran sama vanha "jokaiselle tarpeitten mukaan, kultakin kykyjensä mukaan" -- suurille massoille huoleton elämä ilman omaa panostusta ja ilman työnteon välttämättömyyttä.

Rahataloudellisesti tietenkin *kaikki* on neutraalia. Ostipa vuorineuvoksen rouva 20 eurolla designtiskirätin tai ostipa yksinhuoltaja 20 eurolla viikon ruoat -- se on kustannusneutraalia. Sillä ei ole vaikutusta BKT:hen. "

BKT muodostuu tuloista eikä kuluista. Kun vuorineuvosken rouva saa osingoistaan 20 € disign-patalappuun, ja työtön yksinhuoltaja saa saman summan sossusta ruokaan, kumpikaan ei ole myynyt mitään työpanosta sen "bruttonasansantuotesuuden" saamiseksi. Siinä mielessä nuo ovat "neutraalia saantia".

Kulutuksena kerrannaisvaikutuksiltaan ruokaan ja designkrääsään "sijottaminen" eivät ole neuraaleja. Arvaas, kumpi kertaantuu ja luo työtä kotimaassa?

" Joten joudumme palaamaan perustulomallin kannattajien todelliseen tavoitteeseen: tulojen tasaukseen. "

Miksi tuloja ei saisi tasata? Työtön yksihultaja tekee kotonaan työtä, joka luo ja siirtää arvoa, mutta jo vähän elähtänyt vuorineuvoksetar ei tee sellaistakaan...

Eli bruttokansatuote on mittari, joka valehtelee kuin harmaantunut ruuna siinä mielessä, että se noteeraa vain työn, joka on tehty jollekin verokirjalle. Eli jossa joku muu määrää, mitä se työ on. ja sitten se noteeraa pääomatulot. Kun työtön yksinhuoltaja simputustyöllistetään, joka muu hoitaa hänenlapsiaan palkalla, ja totta vieköön: brottokansatuote nousee sekä simputustyllitetyn että sen hänen lapsiaan hoitamaan palkatun tuloilla, mutta mikä on "paremmin" kuin ennen?

" He jollain tapaa varmasti toivovat, että perustulo mahdollistaisi jokaiselle vuorineuvoksen rouvan elämän, mutta koska perustulo on sosialismia, se toisi jokaiselle enintään tuon köyhän yksinhuoltajan tulotason. "

Pistät vain sanoja jonoon ja "maiskuttelet" niitä. Ei mitään järkeä.

" Sosialismin aste on yhtä kuin kansakunnan kurjuus. "

Sosialismissa yhteiskunta työllistää kaikki.

Jos nyt olisi vaikka Venäjällä yhä sosialismi, sopivin parannuksin entiseen nähden, se menisi varmaan parhaillaan kovaa huikua EU:sta ohi...

Ei ainakaan juuri huonommin voisi mennä, kuin nyt on menossa...

" Jotkut näennäisesti hyvinvoivat kansat joilla on suuri veroaste, eivät kuitenkaan aloittaneet sosialismilla. Ja niiden taloudet sallivat joidenkin yritysten kasvaa ja tuottaa niin suuri osa kokonaistuotannosta, että jotkut ihmiset ajattelivat, että kyseiset yritykset tarvitsevat suojaa "markkinoilta" tai aloittelevia kilpailijoita vastaan -- ja niin syntyi mahdollisesti yksi syy vastustaa tuloeroja. "

Mitähän tuokin taas tarkoitti...

KUn jumaloit suuria tuloeroja, jotka tietenkään eivät johdu mistään materiaalisen työpanoksen suunnattomista eroista, niin pistähän vähän miettien, että millä muka "suuten tuloerojen välttämättömyyttä" on "perusteltu" uusliberalistisessa retoriikassa... Mahtavatkohan sellaiset "odotukset" olla toteutuneet? Mitä esimerkki vuorineuvoksettaren pariisilaisesta designpatalapusta ja yksinhuoltajan ruokakassista suhtautuu kyseisiin oppeihin?

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Järvelä puuttuu aiheen todellisiin pulmiin:
"...meillä on järjestelmiä kuten työttömyysturvaan liitetty sovittelu, jolloin työtä voi ottaa vastaan ja jokaista ansaittua 2 euroa kohden 1 euro leikkaantuu työttömyysturvasta pois." - Tässä on osatotuus.
Myös esimerkki 800+200 pyrkii siihen, mutta todellisuus nykyisin on monimutkaisempi:

Jos Mr. X saa nettona työttömyyspäivärahaa 800€/kk ja sitten löytää pientä työtä vaikka 400€/kk, systeemi toimii näin:

1) Työttömyyskassa vähentää päivärahasta summan, joka on 50% työtulosta (400€) eli miinus 200€.
2) Verottaja tukitsee tämän työtulon sivutuloksi ja sillä voi olla veroprosenttina jotain 35-48%:n välillä plus sotu/eläke/ ym. maksuja n. 6%. Näin tuosta koko 400€:n tulosta pidätetään 41-54%.
3) Kun tuo vero koskee koko saatua tuloa, vero on 400€/kk tulosta em. prosenteilla välillä164-216€/kk.
4) Työttömän 400€:n työrupeamasta byrokratia vie näin ollen pois veron alarajalla 200+164=364€/kk ja ylärajalla 200+216=416€/kk.
Asemaansa parantamaan ryhtynyt työtön saa rangaistuksen ja lihottaa lähinnä järjestelmää, jonka pitäisi häntä auttaa kuopasta ylös.

Johtopäätöksiä:
Olisi hyvää puuttua sekä verotulkintaan että työttömyyskassan 50% automaattiin, tai molempiin.
Tässä yhteydessä kannattaisi jo katsoa, mikä on työvoimahallinnon (MOL) kokonaiskulurakenne ja mikä on sen todellinen hyöty työttömille työnhakijoille. Onko MOL:lla lainkaan tulosvastuuta, vai pyöriikö se ihan riippumatta siitä, paljonko kansalainen siitä hyötyy?
Toisekseen kannattaisi miettiä viranomaisyhteistyötä, ettei kansalaisille sen puutteesta aiheudu alakierteisiä elämäntilanteita. Tähän pitäisi viranomaisia velvoittaa.
Kolmanneksi voisi pohtia tätä paperinsiirtelyn ja detaljivalvonnan järkevyyttä (esim: työtön. työtön, työtä 1t., työtön, työtä 3tuntia, työtön = siinä viikon raportti).
Sitten tulevat vielä systeemin aiheuttamat maksuviiveet, kun se vaatii tietoja, joita ihmisellä ei aina edes voi olla itsellään.
Viimeisenä ja turhimpana on nöyryyttävä ilmapiiri, jossa tätä kaikkea joutuu tekemään.

Kannattaisin järjestelmän käyttäjien näkökulman parempaa huomioimista ja systeemin kuolonkankeudesta luopumista. Viranomainen (tai poliitikko) voisi joskus kysyä: "Haluaisinko itse olla tässä systeemissä?"

Käyttäjän SuperNinjaTurtle kuva
Tuomo Järvelä

Järjestelmä toimii erinomaisen hienosti paperilla.

Lisäveroprosentista sen verran, että käsittääkseni verotoimistot yhä edelleen suostuvat verokorttien hajauttamiseen. Silloin ongelmaa ei pitäisi ilmetä.

Käytännössä asian voisi yksinkertaistaa myös siten, että koko leikkuri siirrettäisiin verotukseen, jolloin ihminen tietäisi täsmälleen paljonko jää käteen jo etukäteen. Verotoimisto sitten tulouttaisi sen osan kassoille.

Jouni Valkonen

Seppo, unohdit, että työnantaja maksaa 21 prosenttia työeläkemaksuja, jotka on piilotettu tilastoista, jotteivat ihmiset näkisi kuinka paljon he todellisuudessa maksavat veroa. Kun tähän lisätään vielä ALV ja bensavero ja autovero yms. niin minun laskuopillani 400 euron sivutyön ottamisen todellinen veroprosentti nousee yli 100:n, vaikka se taitaa matemaattisesti olla mahdotonta. Vai onko, työttömyysetuuttahan leikattiin 200 eurolla, ja jos tulosta maksetaan veroa yli 50 prosenttia, niin työn tekeminen ei kannata, koska veroprosentti nousee yli sadan.

Ihmiset ovat kyllä hassuja, kun ihannoivat nykyistä järjestelmää, koska sen ainoat hyötyjät ovat ne, jotka kieltäytyvät työstä kokonaan, koska silloin saa aika mukavan tasoisen elintason, ilman mitään vaivaa. Voi vaan valita kalliin kaksion Töölöstä, koska miksi asua halvassa asunnossa, jolloin ei saa niin paljon asumistukea?

Käyttäjän SuperNinjaTurtle kuva
Tuomo Järvelä

Hauskaa, että joku ottaa asian esille. Olen samaa mieltä, että olisi selkeämpää, että aivan kaikki eläkemaksut näkyisivät työntekijän palkkakuitissa. Jos eläkekeskusteluunkin saataisiin siten vauhtia.

Anis Harran

Tämänsuuntaisesti pitäisi tehdä, mutta miksi pienimmistäkin tuloista pitäisi maksaa puolet veroa? (Mikä edellyttää myös veroilmoituksia, verokorttirumbaa jne - ylimääräisiä kynnyksiä tehdä pienempiä keikkoja.)

Käyttäjän SuperNinjaTurtle kuva
Tuomo Järvelä

Negatiivinen tulovero käytännössä toimisi niin, että mainittu rumba automatisoidaan. Kysymyshän ei ole pelkästään verotuksesta vaan paljonko ansiotulot vähentävät saatavia sosiaalietuuksia. Ne on yhdistetty mallissa.

Tuossa esimerkissä 50% raja tarkoittaisi sitä, että vasta n. 1300 euron tuloilla Santtu elättäisi itsensä, jolloin efektiivinen marginaalivero (joka siis on luku paljonko ansaittu euro vähentää sosiaalitukia yhdistettynä verotukseen) olisi 50% mutta veroa kaikkiaan kannettaisiin n. 14%.

Erilaisia %malleja voidaan tietenkin rakentaa, mutta käytännössä tuossa suuruusluokassa (50%) toteutettavissa oleva malli pyörisi. Kun nykyään on mahdollista että yksinasuva Helsingissä voi saada 1100 euroa sosiaalitukia niin hetki, jolloin tuensaaja elättäisi itsensä, olisi hivenen alle 2000 euroa. Mitä alempi prosentti, sitä kauempana tuo hetki on.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Erinomainen kirjoitus jälleen kerran, Tuomo. Ilmeisesti tämä 'negatiivinen tulovero' ajatus on kaiken vaikeimmin hahmoteltavissa, koska olet saanut vähiten kommentteja tähän asiakokonaisuuteen liittyvissä keskusteluissa.

Jaana Pelkoselle pitäisi kuitenkin tarjota ensimmäiseksi kunnianpalautus asian esille nostamisessa. Kun hän esitti kritiikin tunteenomaisesti, hän pääsi samantien yhteisen sakinhivutuksen kohteeksi. Vaikka voisi ajatella, että jos henkilö reagoi tunteella, häneen voi tunnereaktion hälvettyä vaikuttaa myös järkipuhe.

Toinen tavallaan kunnianpalautuksen ansaitseva olisi Ossi Mäntylahti. Samalla tavoin sen asian esille tuominen, että tietyllä tavalla laskien hyvään ratkaisuun ei ole varaa, on positiivinen asia. Jos ongelma tunnistetaan, voidaan selvittää, onko ongelma todellinen vai vain laskentavirhe.

Citycani avasi myös aiheesta erittäin ansiokkaan blogin. Ja esimerkiksi Henry Myllyniemi kommentoi erittäin hyvin. Joten erinomaisen perusteltuja ajatuksia on tarjolla. Minun mielestäni parhaat ajatukset ovat perustulon puolesta mutta esillä on ollut myös erittäin hyvin perusteltuja epäileviä kommentteja.

Yhteenvetona voisi todeta, että ainakin Vasemmistoliiton, Vihreiden, Keskustan ja Kokoomuksen piirissä on henkilöitä, jotka näkevät nykyisen toimeentulojärjestemän sisältävän ongelmallisisa piirteitä. Niistä pahimpia ovat monimutkaisuus ja kannustinloukut. Ja perustulomalli tavalla tai toisella voisi tuoda toimivamman ja ymmärrettävämmän järjestelmän. Mikään tukijärjestelmä ei ole aukoton mutta toisaalta voisi ajatella, että enemmistö ihmisistä kuitenkin haluaa selviytyä reilun pelin hengessä. Jolloin se, että järjestelmässä on aukkoja, joita joku voi halutessaan käyttää hyväksi, ei ole kuitenkaan syy hylätä koko ajatusta.

En itse uskalla luvata, että ryhtyisin tekemään synteesiä parin päivän aikana käydyistä keskusteluista. Toivottavasti joku sen tekee. Pitäisin sinua tai Citycania ainakin sen verran puolueeettomina ajattelijoina, että te voisitte olla hyviä siinä. Pystytte näkemään asioita monesta eri suunnasta, ei pelkästään oman ajatuksen hyvyyttä ja muiden vaihtoehtojen huonoutta. Kaikkiaan politiikassa pitäisi päästä pois tästä NIH (ellei joku tiedä, Not Invented Here) ajattelusta ja miettiä enemmän, mikä missäkin ratkaisussa on hyvää ja miten tehdä se vielä paremmaksi.

No, mitä huonoa perustulossa tai negatiivisessa tuloverossa sitten on. Ensimmäinen on, että siirtämällä suomalainen perustulo johonkin halvan hintatason maahan (esimerkiksi Indonesia), työtä tekemättä voisi todella elää hyvin. Toinen on, että ilman kontrollia voisi nauttia pimeistä tuloista perustulon päälle. Tosin sillä tiellä jäisi ainakin työeläkkeen kerryttämisestä paitsi. Ja tietenkin lisäämällä kiinnijäämisen riskiä ja sanktioita yhtä lailla työn tekijän kuin teettäjänkin osalta asiaan voitaneen saada sopiva kauhun tasapaino. Kolmas huono puoli olisi, että erilaisten toimeentulotukien käsittelijöiden määrää voitaisiin vähentää.

Mutta positiiviset puolet näyttävät kiistattomilta. Pitäsi vain löytää se malli, miten järjestelmä laitetaan parhaiten toimimaan.

Toimituksen poiminnat